Runotorstain aiheena tällä viikolla siis Kipupiste.

Oli ilta, oli yö,

silloin päättyi hirmutyö.

Kaksi maailman lasta,

toinen kokematon vasta.

Hän sydämensä antoi, riskipeliä pelasi,

toinen hetken mukana pelas, mutta pian eteenpäin taas kelasi.

Tuli sieluun haava, särkyi sydän nuori,

kipupistettä peittämään kasvoi paksu kuori.

Ehkä näet hänet vielä, yksin tietänsä vaeltaa,

yhä etsii tosi rakkautta, sitä särkynyt halajaa.

Ps. Näppäsin samasta aiheesta valokuvankin.