Kokelaat istutetaan pulpetteihin tarkassa järjestyksessä. Kysymykset säilytetään sinetöidyissä kuorissa viime hetkille saakka. Opettajat ovat vakavia, nyt ei ole vitsailun aika.

Takarivin tyttöä jännittää. Olisi pitänyt lukea enemmän, ei olisi pitänyt kuluttaa viime viikkoa kaikkiin turhuuksiin. Olisi pitänyt tehdä sitä ja tätä. Olisi pitänyt tehdä mitä vaan.

Tyttöä itkettää. Nyt pitäisi tietää kaikki, nyt olisi näytön paikka.

Kysymykset eivät ole oikeita, ei tällaista pitäisi kysyä. Tyttö kirjoittaa kuitenkin, käteen sattuu. Väsyttää. Selkä puutuu. Kello salin etuosassa tikittää tasaisesti eteenpäin. Aika käy vähiin.

Tyttö palauttaa paperit. Ei, en tiedä kaikkea, en edes murto-osaa. Mutta on elämässä muutakin.

Ja mitä ne YTL:n sedät ja tädit loppujen lopuksi tietävät tytöstä ja siitä, mitä tyttö oikeasti tietää.