Aika, mitä se on? Blondi heitti vitsissä kellon ikkunasta nähdäkseen ajan lentävän. Eihän tämä tyttö kuitenkaan nähnyt kuin lentävän kasan hammasrattaita ja muita teknisiä vimpaimia yhdessä kuoressa. Aika on jotain, tai aika ei ole mitään. Aika on käsite, jonka ihminen on muokannut omaan käyttöönsä auttamaan jokapäiväisessä elämässä, mutta joka on nykyään halunnut istumaan ohjauspuikkoihin. Kuten tuli, aika on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Jokainen tietää, että aina tylsän hetken sattuessa kohdalle, aika tuntuu matelevan. Jouluaatto oli lapsena tappavaa odotusta, kun viisarit olivat kuin purkkaan jumittuneet. Ihanan asian tapahtuessa aika ei suostu ikinä antamaan armoa, vaan ryntää eteenpäin kuin luotijuna vastaöljytyillä kiskoilla.

Minun elämäni kelloista aika on tuntunut katoavan. Vaikka harrastuksilta ja koululta jäisi sitä vapaa-aikaakin, ei silti aikaa tunnu riittävän mihinkään. Jos jollain sattuu olemaan ylimääräistä aikaa, niin tännepäin sitä voisi ainakin lähetellä. Viestiä vaan tulemaan, niin tämä tyttö käy vaikka sen teiltä kotoa hakemasta. Joulupukiltakin toivoin lahjaksi viime jouluna yhtä ylimääräistä tuntia joka vuorokauteen jua ylimääräistä päivää viikonloppuun. Ei toteuttanut pukki toiveita, ei.

Miksi siis olemme kehittäneet ajan, joka on kahlinnut monet nykyihmiset stressin ja masennuksen kehään. Hyötyähän siitä on, mutta siitä pitäisi myös joskus osata laskea irti. Jos voisimme hetkeksi heittää blondin mallia seuraten kallot ulos ikkunasta ja siirtyä paikkaan, jossa aikaa ei ole.

Tässä vielä kuva hetkestä, jolloin aika kulki nopeampaa, kuin saksalaiset urheiluautot moottoriteillään.