Ensimmäinen Runotorstain haasteeni tulee tässä. Palaute on toivottua!

Muistan mummon, tuoksun tutun,

vanhat sadut, lempijutun.

Se kertoi maista, niin kaukaisista

ja prinsseistä ja prinsessoista.

Ja noidasta ja ratsusta ritarin,

sä sen tiedät, ehkä sen jo kerroinkin.

Syli lämmin, puheen sointi,

ja aina kysyi ”Mik´ on vointi?”

Kesät kului, vuodet vieri,

mummo muuttui, katos mieli.

Pois lähti pullat, sadut oivat,

ja tänään surukellot soivat.

Niin lailla taivaan lintusten,

hän liittynyt on tanssiin enkelten.